Vihdoin vapaaehtoistyötä!

21-29.12.2007 Torstai-Perjantai

Palauduttuuani el Paujista Santa Elenaan, menin yöksi erään vapaaehtoisjärjestön talolle, nukkumaan riippumatossa. Tämä järjestö on toinen Santa Elenassa toimiva järjestö, toisin oikeasti toimiva järjestö. Heilläkin on kyllä ongelmia, kuten kuukausi sitten koko järjestö oli lamaannuksen tilassa, kun paikalla oli liikaa pohjoisamerikkalaisia, koska kokemuksen mukaan pohjoisamerikkalaiset eivät osaa elää tasa-arvoisessa yhteisössä vaan he tarvitsevat aina jonkun auktoriteetin, joka ohjaa ja holhoaa heitä. Koska tämä puuttui, laiskuus vallitsi järjestöllä.

Mutta kun saavuin tällä kertaa paikalle energia oli varsin toinen. Hyvästä energiasta nauttien päätin jäädä järjestölle Joulua viettämään. Autoin kettiössä ja infrastruktuurin ylläpidossa. Nautin työn teosta, joten päätin jäädä uudeksikin vuodeksi.

Jouluaaton vietin korjaten sateen huuhtomaa 4WD-tietä ja tukkiintunutta vesiputkea. Ah se oli hyvä Jouluaatto. Joulupäivänä nostimmme ojaan tipahtaneen jeepin takaisin tielle. Se oli aika homma. Täällä on satanut Jouluna joka päivä, joten tiet oli hieman liukas ja pehmeä. Oikesti Joulu oli todella miellyttävä, en nähnyt mainoksia, enkä kuullut puudutukseen asti joulauluja.

Nyt olen edelleen täällä ja kohta on uuden vuodenaatto, eli jään tekemään vapaaehtoistyötä vielä ensivuoteen asti. Vuoden alussa me, pieni ryhmä järjestön vapaaehtoisia, olemme suunnitelleet mennä Braziliaan tekemään Santo Daime -rituaalin. Yritän nyt etsiä tietoa tämän perinteisen rituaalin suoritusmahdollisuuksista läheisessä Boa Vistan kaupungissa.

Eli kuten näette, suunnitelmat muuttuvat ja tilanteet elävät. Hyvä energia järjestöltä on saanut minut voimaan hyvin ja miettimään suunnitelmiani uudestaan. Ja jos jotain kummastuttaa, että miksi muutan suunnitelmiani jatkuvasti sanon vain, että miksi en muuttaisi? Minulla vapaus tehdä juuri niin kuin haluan ja mahdollisuus siihen. Mielialat vaihtuu ja niin myös suunnitelmat. Tätä kutsutaan matkustamiseksi. Ei lomailuksi.